Miten Apex Heat laskee investoinnin kannattavuuden?

17.9.2026

Mitä lämpöpumppu maksaa ja säästää?

Tyypillisessä omakotitalossa maalämpöjärjestelmä tai ilmavesilämpöpumppu maksaa noin 10 000–30 000 euroa ja säästää lämmityskuluissa 1 500–3 000 euroa vuodessa. Kymmenen–viidentoista vuoden lainalla lainanhoitokulut voivat jäädä säästöä pienemmiksi, jolloin vuotuiset lämmityskustannukset pienenevät heti.

Asuinkerrostaloissa ja liikekiinteistöissä lämmityksen osuus hoitovastikkeesta on yleensä 1–2 €/m² kuukaudessa, kun koko hoitovastike on 5–6 €/m²/kk. Lämmityksen osuutta voi pienentää jopa 70 prosenttia, keskimäärin noin eurolla neliöltä, vaihtamalla lämmitys maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun. Investointi katetaan tyypillisesti 0,5–1 €/m²/kk pääomavastikkeella, jolloin kuukausikustannus pienenee heti.

Mistä säästö syntyy?

Lämpöpumppu siirtää lämpöä maasta tai ulkoilmasta sisään sen sijaan, että se tuottaisi lämmön polttamalla tai sähkövastuksella. Hyötysuhde ilmoitetaan COP-arvona: COP 4 tarkoittaa, että yhdellä kilowattitunnilla sähköä pumppu tuottaa neljä kilowattituntia lämpöä. Laskennassa käytetään vuosihyötysuhdetta, joka lasketaan tunti tunnilta ulkolämpötilan mukaan.

Jos rakennuksessa on sähkölämmitys, sähkönkulutus pienenee lämmityksen osalta hyötysuhteen verran. Muussa tapauksessa sähkönkulutus kasvaa, mutta kaukolämmön tai öljyn tarve poistuu. Säästö on näiden kustannusten erotus rakennuksen omilla energiahinnoilla: sähkön pörssihinnalla ja siirtotariffilla, kaukolämpöyhtiön hinnastolla tai polttoaineen hinnalla. Lämpöpumpun huoltokustannukset lasketaan mukaan.

Sähkö on yleensä kalliimpaa megawattitunnilta kuin kaukolämpö tai öljy, joten pumppu säästää vain, jos sen vuosihyötysuhde ylittää hintasuhteen. Helsinkiläisessä kerrostalossa, jossa kaukolämpö maksaa 100 €/MWh ja sähkö 116 €/MWh, ilmavesilämpöpumpun vuosihyötysuhde 2,08 tuottaa lämmön hintaan 56 €/MWh. Lue esimerkki kokonaisuudessaan.

Miten nettonykyarvo ja suositus lasketaan?

Nettonykyarvo on investoinnin elinkaaren aikaisten säästöjen nykyarvo vähennettynä investointikustannuksella. Tuottovaatimuksena käytetään rakennuksen sijainnin kiinteistötuottoa tai sen puuttuessa 7 prosenttia; käyttäjä voi asettaa sen itse. Positiivinen nettonykyarvo tarkoittaa, että investointi tuottaa tuottovaatimusta paremmin. Tyypillisesti voittoa alkaa kertyä noin kymmenen vuoden takaisinmaksuajan jälkeen, ja energiainvestointien elinkaari on kymmeniä vuosia.

Suositus on suurimman nettonykyarvon ratkaisu niiden joukosta, jotka voidaan toteuttaa. Maalämpö jää vertailusta pois, jos tontille ei mahdu tarvittavia porakaivoja tai poraus on kaavassa kielletty. Poistettujen ratkaisujen luvut näytetään silti.

Vertailun vuoksi: jos säästötilin tuotto on 0,5 prosenttia, matalariskisen rahaston 2 prosenttia ja asuntosijoituksen 4 prosenttia, lämpöpumppuinvestoinnin vuotuinen tuotto voi ylittää 10 prosenttia, ja lämmölle on aina kysyntää.

Miten lisäeristyksen kannattavuus lasketaan?

Lämpöhäviöt lasketaan uudelleen olettaen, että eristettävä rakenne täyttää nykyisen matalaenergiatalon vaatimuksen, ja säästö on häviöiden erotuksen hinta. Vuosituhannen vaihteen määräyksiin verrattuna nykyiset ikkunat vähentävät ikkunoiden lämpöhäviöitä yli puolella, yläpohjan lisäeristys 60 prosentilla ja seinien lisäeristys 40 prosentilla; vanhemmissa rakennuksissa erotus on suurempi.

Kannattavuus riippuu rakenteen kustannuksesta. Harjakaton yläpohjaan lisävillan puhaltaminen on edullista ja usein kannattavaa. Seinien lisäeristys vaatii yleensä pintarakenteiden uusimisen, joten se kannattaa ajoittaa muutenkin tarpeelliseen julkisivuremonttiin. Ikkunoiden ja ovien vaihto on helpompaa ja parantaa samalla vedottomuutta ja ääneneristystä. Ilmanvaihdon häviöitä pienentää lämmöntalteenotto, jos rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto.

Miten aurinkosähkön kannattavuus lasketaan?

Aurinkopaneelit kattavat Suomessa yleensä 10–20 prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksesta, koska säteily painottuu huhti–syyskuulle. Omakotitalossa tämä on muutaman sadan euron vuotuinen säästö.

Kannattavuuden ratkaisee, kuinka suuri osa tuotannosta kulutetaan itse. Omaan käyttöön tuotetun sähkön arvo on sähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen, kun verkkoon myydystä sähköstä saa vain energian hinnan. Laskenta yhdistää rakennuksen tuntitason sähkönkulutuksen ja paikallisen säteilydatan, ja mitoittaa järjestelmän niin, että itse kulutettu osuus pysyy korkeana. Lämpöpumpun kanssa osuus kasvaa, koska pumpun sähkönkulutus ja tuotanto osuvat osin samoille tunneille.

Mitä kannattavuuslaskenta ei ota huomioon?

Laskenta ei tiedä rakennuksen omistajan rahoitusehtoja, jollei niitä syötetä, eikä se hinnoittele asumismukavuutta, myyntiarvon nousua tai päästöjen arvoa euroina. Päästöt lasketaan erikseen. Ilman mitattua kulutusta säästöarvio on mallinnettu suuruusluokka, ei kilowattitunnin tarkka luku. Lue, miksi laskentaan voi luottaa.